suurenna kuva

Järjestötyöstä saamme osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia.

Mikä saa sairaanhoitajat antamaan panoksensa järjestötyöhön, vuosi vuodelta.

Suomi on järjestöjen luvattu maa. Täällä toimii yli 100 000 rekisteröityä ja 30 000 rekisteröimätöntä yhdistystä. Kansalaisjärjestötoiminta on perinteisesti perustunut sitoutumiselle oman järjestön hyvän edistämiseen. Jäsenyys on ollut jopa koko elämän mittaista.

Keskeinen käyttövoima on ollut yhteisöllisyys sekä voimakas sitoutuminen arvoihin. Samanhenkiset ovat halunneet toimia joukolla yhteisten päämäärien edistämiseksi.

Yhteisöllisyyden toteutumisen muodot ovat kuitenkin muuttumassa. Elämäntilanteet vaihtelevat, eikä pitkäjänteinen sitoutuminen samaan tapaa kiinnosta tai siihen ei jää aikaa. Nyt projektiluontoiset tapahtumat houkuttelevat.

Facebook synnyttää oivia esimerkkejä, miten yksittäinen tapahtuma saa nopeasti ison toimijajoukon kasaan ja tekemistä leimaa yhä enemmän dynaamisuus. Ihmiset haluavat vaikuttaa tehokkaasti ja täsmällisesti.

Kansalaisjärjestöt ovat merkittävä osa suomalaista sopimusyhteiskuntaa ja työelämää. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt tukevat toiminnallaan julkisia palveluja, ja osa on mukana palveluntuottajina.

Vapaaehtoiset ja luottamushenkilöt synnyttävät myönteistä imua toimintaan. He saavat esimerkillään aikaan flow-ilmiön, yhteisöllisyyden kokemuksen, joka liikuttaa sekä järkeä että tunnetta.

On tärkeää, että kokemukseen liittyy myös osallisuutta, mahdollisuus vaikuttaa omaan jäsenyyteen ja tapaan ilmaista sitä.

Sairaanhoitajaliitto on osa kansalaisjärjestökenttää. Samat ilmiöt näyttäytyvät myös meillä. On hienoja kokemuksia siitä, kuinka jokin on temmannut mukaansa.

Olennaista flow’n syntymiselle on vastaavuusperiaate. Taitojen ja haasteiden on kohdattava.

Työelämässä riittää haasteita, mutta toivon Sairaanhoitajaliiton toiminnan tuovan myös voimaa ja vaikutteita sairaanhoitajille.

Nya former för samfundsinriktning

Finland är organisationernas lovade land. Här verkar över 100 000 registrerade och 30 000 oregistrerade föreningar. Medborgarorganisationsverksamhet har traditionellt grundat sig på engagemang för den egna organisationens väl. Medlemskap har till och med varat hela livet ut.

En central drivkraft har varit samfundsinriktning och starkt engagemang i värden. Personer med samma idéer har velat verka samlade för att främja gemensamma syften. Formerna för hur samfundsinriktning kommer till uttryck håller dock på att förändras. Livssituationerna varierar och långsiktigt engagemang intresserar inte på samma sätt eller det finns inte tid. Nu lockar projektbetonade saker.

Facebook skapar goda exempel på hur enskilda evenemang snabbt får ihop en stor skara funktionärer och aktiviteten präglas allt mer av dynamik. Människorna vill påverka effektivt och exakt.

Medborgarorganisationerna är en betydande del av det finländska avtalssamhället och arbetslivet. Social- och hälsovårdens organisationer stöder med sin verksamhet de offentliga tjänsterna och en del är med som serviceproducenter.

Frivilliga och förtroendepersoner skapar ett positivt sug till verksamheten. De får med sitt exempel till stånd ett flow-fenomen, en samfundserfarenhet som rör både förståndet och känslan.

Det är viktigt att erfarenheten även är förenad med deltagande, en möjlighet att påverka det egna medlemskapet och sättet att uttrycka det.

Sjuksköterskeförbundet är en del av medborgarorganisationsfältet. Samma fenomen visar sig också hos oss. Det finns fina exempel på hur man har ryckts med av någonting.

Väsentlig för att det skall bli flow är motsvarighetsprincipen. Färdigheter och utmaningar måste mötas.

I arbetslivet finns det gott om utmaningar men jag hoppas att Sjuksköterskeförbundets verksamhet även ger sjukskötarna kraft och stimulans.