Sairaanhoitajaliiton jäsenet

Sairaanhoitajaliitossa on 50 241 jäsentä.
(Sairaanhoitajaliiton jäsenrekisteri 4/2013).

Sairaanhoitajien määrä

Globaalisti sairaanhoitajia ja kätilöitä on yhteensä 19.3 miljoonaa (WHO 2011).

Lukumääräisesti eniten sairaanhoitajia/maa on USA:ssa (3,1 miljoonaa) ja vähiten Niuessa (15). Kansainvälisen sairaanhoitajaliiton ICN:n jäsenjärjestöistä suurin on jäsenmäärältään Japanin sairaanhoitajaliitto (503 338 jäsentä) ja pienin Monaco (50 jäsentä).Jäsenkattavuus taas on pienin Ranskan sairaanhoitajaliitossa (0,08% sairaanhoitajista liiton jäseniä) ja suurin Samoalla (130% - moni ulkomaille muuttanut sairaanhoitaja on yhä kotimaan liiton jäsen). (ICN:n tilastoja 2012).

Suomessa vuonna 2010 sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai kätilön tutkinnon suorittaneita oli (ilman eläkeläisiä) yhteensä 79 600. Heistä oli työllisiä 75 000 (94,2 %), työttöminä 1300 henkeä (1,6 %) ja luokassa ’muut ei-työvoimaan kuuluvat’ yhteensä 3 300 henkeä (4,2 %). (Ailasmaa THL/Tilastoraportti 10/2013.)

Suomessa on 9.6 sairaanhoitajaa tuhatta asukasta kohden. Sairaanhoitajia on 3.5 yhtä lääkäriä kohden.  Suomessa oli vuonna 2009 valmistuneita sairaanhoitajia 58/100 000 asukasta kohden. Tämä on jonkin verran enemmän kuin OECD:n keskiarvo, joka on 39/100 000 valmistunutta sairaanhoitajaa asukasta kohden. (OECD 2011).

Sukupuolijakauma

Sairaanhoitajan ammatti on edelleen naisvaltainen. Sairaanhoitajista naisia on 94 %. Tilastokeskuksen mukaan toiseksi suurin pääammattiryhmä naisilla on asiantuntijoiden ryhmä, johon kuuluvat muun muassa sairaanhoitajat. (SVT 2010.)

Keskiarvoikä

Sairaanhoitajien keskiarvoikä vuonna 2010 oli 42,7 vuotta.

Sairaanhoitajat ovat nuorimpia suuria ammattiryhmiä sosiaali- ja terveydenhuollossa vuonna 2010. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön keski-ikä vuonna 2010 oli noin 43,5 vuotta. (Ailasmaa THL 10/2013.)

Aloituspaikat sairaanhoitajaopinnoissa vuonna 2011

Opiskelun sairaanhoitajatutkintoa varten aloitti 5 340 henkilöä. Heistä sairaanhoitajan opinnot aloitti 3 921, terveydenhoitajan opinnot 954, kätilön opinnot 297 ja ensihoitajan opinnot 168. (http://www.koulutusnetti.fi/)

Hakijat sairaanhoitajakoulutukseen syksy 2011/kevät 2012

Vuoden 2011 syksyllä hoitotyön koulutusohjelmaan haki yhteensä 28177 henkilöä ja ensihoidon koulutusohjelmaan 2317 henkilöä. Hoitotyön koulutusohjelmaan hakeneista 19116 haki hoitotyön suuntautumisvaihtoehtoon, 6233 terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehtoon ja 2828 kätilötyön suuntautumisvaihtoehtoon.

Vuoden 2012 keväällä hoitotyön koulutusohjelmaan haki yhteensä 17411 henkilöä. Näistä hoitotyön suuntautumisvaihtoehtoon haki 12060, terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehtoon haki 4323 ja kätilötyön suuntautumisvaihtoehtoon haki 1028 henkilöä.

Lähde: http://www.koulutusnetti.fi/

Sairaanhoitajatutkinnon suorittaneet vuonna 2011

Sairaanhoitajatutkinnon vuonna 2011 suoritti 3 601 henkilöä. Heistä sairaanhoitajia oli 2 515, terveydenhoitajia 807, kätilöitä 178 ja ensihoitajia 101. (OKM Vipunen tietokanta 2012)

Eläkepoistuma

Kuntien eläkevakuutuksen (KEVA) tilastojen mukaan sairaanhoitajista siirtyy eläkkeelle vuosina 2010–2030 puolet (49,7 %), joka tarkoittaa määränä 20 547 henkilöä.

Osastonhoitajilla eläkepoistuma on suurin, eli 79,8 (4 079 henkeä) prosenttia siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä (Halmeenmäki 2009.)

Palkkaus

Tehyläisen sairaanhoitajan tehtäväkohtaisen palkan keskiarvo 2011 oli 2266€ (tehtäväkohtainen palkka ei sisällä kokemus- ym. lisiä).

Tehyläisen sairaanhoitajan kokonaisansion keskiarvo lokakuussa 2010 oli 3023€.
(Lähde: Tehy 2012)

Kuntatyönantajan (2011b) mukaan sairaanhoitajan ammattinimikkeellä työskenteli 2010 kunnissa yhteensä 27 304 henkilöä, joista naisia oli 92 %. Tehtäväkohtainen palkka oli vuonna 2010 lokakuussa 2213 euroa ja kokonaisansio 2949 euroa kuukaudessa (kunta-alan kokonaisansiot olivat keskimäärin 2867 euroa/kk). Tämän jälkeen palkkoja on korotettu keskimäärin 2 %.

Sairaanhoitajat ulkomailla ja ulkomainen henkilökunta

Vuonna 2008 ulkomailla oli yhteensä 3 775 suomalaista sairaanhoitajaa, heistä Ruotsissa oli 1 485, Norjassa 595, Englannissa 365, Sveitsissä 310, Saksassa 215 ja USA:ssa 195. (Ailasmaa 2010)

Sairaan- ja terveydenhoitajan ja kätilön tutkinnon ulkomaan kansalaisten määrä oli vuonna 2007 950. Heistä sosiaali- ja terveysalalla työskenteli 425. Kaikista työssä olevista sairaanhoitajista heidän osuutensa oli noin 0,8 %. (Ailasmaa 2010)

Sairaanhoitajat muilla aloilla

Osa koulutetuista hoitotyöntekijöistä työskentelee muilla aloilla kuin hoitoalalla. Vuonna 2008 sairaanhoitajista, terveydenhoitajista ja kätilöistä 8 % (n = 5730) työskenteli muulla alalla kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa (Ailasmaa 2011).

Sairaanhoitajatyövoima tulevaisuudessa

Sairaanhoitajien työllisyystilanne on hyvä. Sairaanhoitajista ja terveydenhoitajista sai 1 688 henkilöä Tehyn työttömyyskassan maksamaa työttömyyskorvausta vuonna 2008 (Tehy 2009).

Useammat OECD maat ovat raportoineet hoitohenkilöstön pulasta, jonka ennustetaan pahentuvan entisestään väestön sekä koulutetun hoitajatyövoiman ikääntyessä (Simeons et al. 2005). Euroopan komissio on arvioinut että EU-maista puuttuu yhteensä noin miljoona terveydenhuollon ammattilaista vuoteen 2020 mennessä, joka vastaa noin 15 % ennustetusta hoidon tarpeesta (Sermeus & Bruyneel 2010).

Myös Suomessa koulutetun hoitohenkilöstön henkilöstövaje on kasvanut viime vuosina (STM 2009) ja pulan ennustetaan vaikeutuvan tulevaisuudessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutustarpeen ennakointiraportin mukaan sairaanhoitajien ja muiden terveydenhuollon asiantuntijasairaanhoitajien poistuma vuosina 2008–25 on 41 680 ammattihenkilöä. Avautuvia työpaikkoja samaisina vuosina arvioidaan avautuvan esimerkiksi sairaanhoitajille ja terveydenhuollon asiantuntijoille 66 660. (OKM 2011.)

Lähteet                                                                 

Ailasmaa, R. (2012) Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2009. THL Tilastoraportteja 6/2012. URL< http://www.thl.fi/tilastoliite/tilastoraportit/2012/Tr06_12.pdf >24.4.2012.

       Ailasmaa, R. (2010) Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkomaalainen henkilöstö ja suomalaiset ulkomailla. Tilastoraportti 18/2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki. URL< http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2010/Tr18_10.pdf >24.4.2012.

Halmeenmäki T. (2009) Kunta-alan eläkepoistuma 2010–2030. Kuntien eläkevakuutuksen raportteja 2/2009.  Helsinki, 2009.

STM (2009) Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma 2009-2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:18.

Kuntatyönantajat KT (2011b) Palkat, ammatit, tutkinnot. URL< http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/kunta-tyonantajana/palkat-ammatit-ja-tutkinnot/Sivut/default.aspx >12.3.2012

OECD 2011. Health at a Glance 2011: OECD Indicators. URL< http://www.oecd-ilibrary.org/docserver/download/fulltext/8111101ec026.pdf?expires=1330953896&id=id&accname=guest&checksum=A115FA0FE364C84808FE1B88BB38F26A >18.1.2012.

OKM (2011) Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2025. Ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:16.

Sermeus W. & Bruyneel L. (2010) Investing in Europe’s health workforce of Tomorrow: Scope for innovation and collaboration. URL> http://www.healthworkforce4europe.eu/download/Report_PD_Leuven_FINAL.pdf >12.3.2012

Suomen virallinen tilasto (SVT) (2008) Työssäkäynti. Ammatti ja sosioekonominen asema, 2008. Helsinki: Tilastokeskus. URL< http://www.stat.fi/til/tyokay/2008/04/tyokay_2008_04_2010-12-03_tie_001_fi.html >5.3.2012.

Tehy. (2011) Kunta-alan palkat. Tehyn julkaisusarja 1/11. URL< http://www.tehy.fi/@Bin/21474051/Kunta-alan+palkat_Netti.pdf >12.3.2012.

Tehy (2009) Tehy tilastoina 2009. Tehyn julkaisusarja D Tilastoja ja kartoituksia 1/2009. URL< http://www.tehy.fi/@Bin/59715/Tehy+tilastoina+2009.pdf>13.3.2012.

World Health Organization's World Health Statistics Report, 2011. http://www.who.int/whosis/whostat/2011/en/index.html