Sophie Mannerheim (1863 - 1928)

Sophie Mannerheim on yksi suomalaisen sairaanhoitaja-koulutuksen kehittäjistä. Hän itse kävi koulua Helsingissä, Tammisaaressa ja Tukholmassa. Ennen sairaanhoitajaksi opiskeluaan hän suoritti opettajatartutkinnon ja toimi jonkin aikaa luokanopettajana. Sairaanhoitajan opinnot hän aloitti 35 vuotiaana. Hän opiskeli Englannissa, Lontoossa toimivassa St. Thomas Hospitalissa toimivassa "Nightingale Training School for Nurses" oppilaitoksessa. Sairaanhoitajaksi hän valmistui v. 1902.

Sophie Mannerheim palasi Suomeen ja vuonna 1904 hän toimi jo kirurgisen klinikan ylihoitajana ja Helsingin yleisen sairaalan sairaanhoitajatarkoulutuksen johtajattarena.

Suomen sairaanhoitajataryhdistyksen puheenjohtajana Sophie Mannerheim toimi vuosina 1905 – 1926. Hänen ansiostaan Suomeen syntyi vastuuntuntoinen, ammattitaitoinen, valveutunut ja sivistynyt sairaanhoitajattarien ammattikunta. Sen lisäksi hän kehitti oppilaiden ja vastavalmistuneiden sairaanhoitajattarien työoloja sekä suhteita muihin ammattiryhmiin.

Sophie Mannerheim toimi myös kansainvälisen sairaanhoitajatarliiton puheenjohtajana vuosina 1922 – 1925 ja sen kunniapuheenjohtajana vuodesta 1925. Hän oli Pohjoismaisten sairaanhoitajattarien kunniapuheenjohtaja sekä Kansainvälisen Punaisen Ristin Liigan sairaanhoitoasian neuvottelukunnan puheenjohtaja.

Sophie Mannerheim toimi tarmokkaasti sairaiden lasten hyväksi. Hän osti laina turvin talon Helsingistä, johon perustettiin lastenhuoltolaitos ”Lastenlinna”. Siitä tuli suomenkielisten lastenhoitajattarien koulutuslaitos sekä lastenhuollon monipuolinen kehittämiskeskus

Lyyli Hagan (1889 - 1980)

Sairaanhoitajaliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Lyyli Hagan. Hän oli ollut mukana kaikissa uuden yhdistyksen valmisteluvaiheissa. Hagan toimi mm. lähes kolmenkymmenen vuoden ajan Suomen Punaisen Ristin sairaanhoitajakomitean puheenjohtajana ja oli Suomen ensimmäinen sairaanhoitaja-tutkija. Hän toimi sairaanhoitajareservin päällikkönä talvi- ja jatkosodan aikana.

Hagan jätti jälkeensä hyvin järjestetyt arkistot sekä Sairaanhoitajaliittoon että Suomen Punaisen Ristin keskustoimistoon.

Venny Snellman (1893 - 1966)

Venny Snellman syntyi vuonna 1893 Raahessa perheensä 12. lapsena. Hän opiskeli sairaanhoitajaksi 1915 – 1917 Helsingin yleisessä sairaalassa ja jatkoi opintojaan Englannissa Bedford Collegessa vuosina 1921 – 1922. Suomeen palattuaan hänestä tuli kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton lastenhoidon tarkastaja (myöh. terveydenhuollon tarkastaja) ja terveyssisarten kouluttaja.

Venny Snellmanista tuli ensimmäinen naispuolinen sairaanhoitajatarkoulutuksen tarkastaja. Hänen nimeään kantaa vuosittain Sairaanhoitajapäivillä jaettava Sairaanhoitajien koulutussäätiön tunnustusapuraha.

Anna Falcken (1898 - 1901)

Hän oli perustamassa Suomen ensimmäistä, jo vuonna 1898 perustettua, sairaanhoitajien yhdistystä Sjuksköterskeföreningen i Finland (Suomen sairaanhoitajataryhdistys). Yhdistys toimii edelleen ja on perustamisestaan saakka ollut ruotsinkielinen.

Toini Nousiainen (1926- 2010)

Toini Nousiainen toimi Sairaanhoitajaliiton pääsihteerinä 1952 - 1963 ja puheenjohtajana vuosina 1963 - 1982. Hän oli merkittävä vaikuttaja naisvaltaisten ammattijärjestöjen kehityksessä.

Vuonna 1955 hän toimi Sairaanhoitajaliiton edustajana valtion sairaanhoitajia koskevassa joukkoirtisanoutumisessa. 1970-luvulla hän toi palkkatavoitteisiin naispalkkaerän.

Toini Nousiainen oli kunnallisen sopimusjärjestelmän keskeisiä arkkitehtejä. Hän oli sovittelijana yhteistyökykyinen, mutta myös hyvin määrätietoinen. Hän oli lisäksi merkittävä ja arvostettu vaikuttaja sairaanhoitajien kansainvälisessä järjestötoiminnassa. Toini Nousiainen kuoli Helsingissä 21.9.2010.