Hakeudu alalle
 |
Olet kiinnostunut sairaanhoitajakoulutuksesta
– onneksi olkoon, olet tehnyt hyvän valinnan
- Olet innokas ratkaisemaan ongelmia ja
tekemään päätöksiä vaativissakin tilanteissa. - Haluat tehdä ihmisläheistä työtä.
- Olet kiinnostunut kansainvälisyydestä ja
monikulttuurisuudesta. - Haluat käyttää uusinta teknologiaa.
- Haluat tehdä työtä alalla, joka yhdistää ihmisiä.
- Olet elämän aitiopaikalla.
Olet halukas opiskelemaan ammattiin, jossa tarvitaan tiedollista ja taidollista osaamista sekä vuorovaikutustaitoja. Inhimillisyys ja ihmisestä välittäminen kuuluvat olennaisena osana tulevaan työhösi. Onnittelut ammatinvalinnastasi, olet valinnut upean ammatin!
Sairaanhoitajatutkinto
Sairaanhoitajatutkinnon pohjakoulutukseksi edellytetään joko lukion päättötodistusta ja ylioppilastutkintoa tai toisen asteen ammatillista perustutkintoa, joista tätä alaa lähinnä on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja).
Opetusministeriön palvelusivut http://www.opintoluotsi.fi/
Ammattikorkeakoulujen yhteishaku www.amkhaku.fi/
Sairaanhoitajan muuntokoulutus
Ammattikorkeakouluissa voi opistoasteisen sairaanhoitajan tutkinnon päivittää uudeksi sairaanhoitaja (AMK) tutkinnoksi. Koulukohtaisesti oppilaitokset saattavat tarjota (eivät kaikki) täydentäviä opintoja. Opiskelija opiskelee henkilökohtaisella opiskelusuunnitelmalla (HOPS) eli yleensä kerätään tarvittavat täydentävät opinnot meneillään olevista kursseista. Erillisiä koulutusohjelmia sairaanhoitajasta sairaanhoitaja (AMK):ksi ei enää ole.
Lisätietoja tutkinnon täydentämismahdollisuuksista saa AMK-tutkintoa järjestävän oppilaitoksen opintotoimistosta.
Julkisuudessa on nimitetty virheellisesti muuntokoulutukseksi myös uutta koulutusohjelmaa, jossa sairaanhoitajista koulutetaan lääkäreitä. Sairaanhoitajaliiton mielestä tällöin on kyse uuteen ammattiin opiskelusta, eikä saman tutkinnon päivittämisestä.
Sairaanhoitajan täydennyskoulutus
Terveysalalla jatkuva systemaattinen täydennyskoulutus on välttämätöntä. Laissa on määritelty työantajan velvollisuus järjestää täydennyskoulutusta. Laki velvoittaa myös sairaanhoitajan itsensä huolehtimaan ammattitaitonsa ajan tasalla pysymisestä.
Täydennyskoulutus voi olla työpaikalla tapahtuvaa tai erilaisten täydennyskoulutusyksiköiden tai vastaavien järjestämää koulutusta. Myös Sairaanhoitajaliitto järjestää täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutuksesta kannattaa aina pyytää osallistumistodistus ja liittää se omaan portfolioon.
Sairaanhoitajaliiton mielestä jokainen sairaanhoitaja tarvitsee vähintään kuusi päivää vuodessa täydennyskoulutusta. Liitossa on tehty myös täydennyskoulutuksen laatuvaatimukset.
Ammattikorkeakoulujen järjestämät erikoistumisopinnot eivät johda tutkintoon. Opinnot ovat 20-40 opintoviikon kokonaisuuksia, esimerkiksi kivunhoitotyö, perioperatiivinen hoitotyö, ja syöpäpotilaan hoitotyö.
Sairaanhoitajan jatko-opinnot
Ammattikorkeakoulussa
Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnot ovat työelämälähtöisiä ja työelämää kehittäviä uusia korkeakoulututkintoja.
"…opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle: työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten..." (Asetus 423/2005, http://www.finlex.fi/)
Opiskelijaksi voidaan valita henkilö,
- joka on suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon,
- jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen (opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla osa ko. työkokemuksesta voi olla ennen korkeakoulututkinnon suorittamista).
Ylempi amk-tutkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän tarpeisiin. Opinnot antavat valmiuksia oman alan tutkitun tiedon hankkimiseen, käsittelyyn ja soveltamiseen koulutettavan omassa työssä ja sen kehittämisessä.
Tutkinto on luonteeltaan, tavoiltaan ja oppimisprosessina uudenlainen aikuiskoulutustutkinto, jonka keskeisen osan muodostaa ammatillinen opinnäytetyö. Se perustuu työelämän ajankohtaisen kehittämisidean tai ongelman määrittelylle ja sidotaan työelämään.
Koulutuksen järjestämisessä otetaan huomioon opiskelijoiden koulutuksen ulkopuolisen elämän ja ajankäytön haasteet. Jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa tutor-opettajansa ohjauksessa. Opetus on opiskelijalle maksutonta.
Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tuottaa korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen (464/1998) 10 pykälän 2 momentin (426/2005) mukaan saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto.
Yliopistossa
Sairaanhoitajatutkinnon jälkeen voi hakeutua yliopistoon terveystieteiden kandidaatin tai maisterin koulutukseen. Sairaanhoitajatutkinnon lisäksi vaaditaan alan työkokemusta. Maisteritutkinnon jälkeen voi hakeutua suorittamaan jatkotutkintoina lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon.
Hoitotieteessä voi suuntautua muun muassa opettajankoulutukseen, hoitotyön johtamiseen, preventiiviseen (ennaltaehkäisevään) hoitotieteeseen tai kliinisen hoitotieteen asiantuntijakoulutukseen. Suuntautumisvaihtoehdot vaihtelevat yliopistoittain.
Hoitotiedettä pääaineena opiskellut voi työskennellä sosiaali- ja terveysalan tutkimus-, suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Opettajaksi valmistunut työskentelee sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa tai muissa hoitoalan opetus- ja koulutustehtävissä. Hoitotieteen opinnoissa on mahdollisuus pätevöityä muun muassa ylihoitajaksi, osastonhoitajaksi tai johtavaksi hoitajaksi.
Hoitotiedettä voi opiskella seuraavissa yliopistoissa:
Kuopion yliopisto, hoitotiede »
Oulun yliopisto, hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos » hoitotiede
Tampereen yliopisto, oppiaine-esittelyt » hoitotiede
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos » hoitotiede