Kirjaudu Jäsenettiin (info)

Kirjoittajan ohjeet

Sairaanhoitaja (Sjuksköterskan) on Suomen sairaanhoitajaliiton äänenkannattaja. Lukijoitamme ovat sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, kätilöt, ensihoitajat (AMK) ja näille aloille opiskelevat sekä sairaanhoidon opettajat, kouluttajat ja tutkijat.

Sairaanhoitaja keskittyy sairaanhoitajan ammatin ja työskentelyolojen kehittämiseen ja virittää keskustelua ajankohtaisista asioista. Lehti on myös kanava tuoda esiin mielipiteitä. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja sen levikki on noin 45 000 kappaletta.

Julkaisemme vain lehdelle kirjoitettuja artikkeleita, mahdollisista poikkeuksista sovitaan erikseen.

Kirjoitusten enimmäispituus on 10 000–12 000 merkkiä välilyönteineen. Se tarkoittaa lehdessä noin kahden–kolmen sivun juttua. Teksti kirjoitetaan rivivälillä 1,5. Tekstin tulee olla raakatekstiä ilman tavutusta, lihavointeja, kursiiveja ja sisennyksiä.

Artikkelin rakenne

Ensimmäiseksi kirjoitetaan artikkelin otsikko sekä kaikkien artikkelien kirjoittajien nimi, oppiarvo, asema työssä, toimipaikka ja sähköpostiosoite. Lisäksi ilmoitetaan, saako sähköpostiosoitteet julkaista lehdessä sekä kuka kirjoittajista toimii yhteyshenkilönä.

Toiseksi kirjoitetaan lyhyt, korkeintaan noin kymmenen rivin eli 600 merkin pituinen tiivistelmä. Tiivistelmässä kerrotaan artikkelin keskeisin sisältö. Tiivistelmän loppuun kirjoitetaan erikseen 3–5 avainsanaa indeksointia varten. Asiasanat voit määritellä itse tai katsoa niitä Hoidokki-sanastosta www.shks.fi/. Vasta julkaisupäätöksen yhteydessä sovitaan tiivistelmän kääntämisestä englanniksi.

Tekstisivut: Tutkimukseen perustuvat artikkelit kirjoitetaan tieteenalan ohjeita noudattaen. Kehittämishankkeita tai hoitotyön käytäntöä kuvaavissa artikkeleissa edetään lukijan kannalta loogisessa järjestyksessä.

Hyvä lehtiartikkeli ei ole lyhennelmä opinnäytetyöstä tai raportista, vaan teksti täytyy kirjoittaa uudelleen sisältöä muokaten ja rajaten. On tärkeä kiinnittää huomiota käsiteltävän asian hyödynnettävyyteen käytännössä. Lukijat ovat toivoneet myös lisää kantaaottavuutta. Näitä asioita on tarpeen korostaa pohdinnassa. Tekstin loppuun on hyvä tiivistää kirjoituksen sisällöstä nousevat suositukset.

Luettavuuden lisäämiseksi on syytä välttää pitkiä lauseita ja kappaleita sekä vierasperäisiä sanoja. Asiat kannattaa esittää selkeästi, tiiviisti ja havainnollisesti.

Suositus tekstin rakenteesta: johdanto (enintään 10 prosenttia kokonaispituudesta), ydinasiat (40 prosenttia), johtopäätökset (45 prosenttia) ja suositukset (5 prosenttia).

Otsikko kertoo artikkelin ydinajatuksen. Sen tulee olla lyhyt, ja siinä voi ydinotsikon lisäksi olla selventävä esi- tai jälkirivi. Otsikoissa ei käytetä lyhenteitä, sulkeita tai vieraskielisiä sanoja. Esimerkkiotsikko:

Ydinotsikko: Riittävätkö kotihoito-ohjeet?
Jälkirivi: Vanhempien kokemuksia lasten päiväkirurgisista toimenpiteistä

Otsikon lisäksi myös kiinnostavat väliotsikot houkuttelevat lukemaan koko artikkelin. Väliotsikot jaksottavat tekstin selkeiksi kokonaisuuksiksi. Yksi väliotsikko jokaisella tekstisivulla on tekstin hahmottumisen kannalta paras ratkaisu.

Kirjallisuusviitteet. Tekijä ja vuosiluku merkitään tekstin kirjallisuusviitteissä sulkeisiin (Manley 1999). Jos tekijöitä on useampia kuin kaksi, merkitään vain ensimmäisen sukunimi ja ym. (Perälä ym. 1999). Yhteisöistä merkitään nimi ja painovuosi (Työvoimaministeriö 2002).

Luettavuuden kannalta on oleellista pitää tekstissä olevien viitteiden määrä melko pienenä.

Lähdeluettelo. Lähteet-otsikon alla tulee olla kaikki tekstissä käytetyt lähteet ja vain ne. Lähdeteosten määrä tulee pitää mahdollisimman pienenä! Määrä ei saisi ylittää viittätoista.

Lähteet luetellaan aakkosjärjestyksessä. Esimerkiksi:

Lehtiartikkeli: Manley K. 1999. Developing a culture for empowerment. Nursing in Critical Care 4(2), 21–30.
Kirja: Sihvola J. 1988. Toivon vuosituhat. Eurooppalainen ihmiskuva ja suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus. Atena kustannus, Juva.
Artikkeli kirjassa: Suominen T. 2000. Tiedon välittäminen potilaalle. Teoksessa: Eriksson E., Kuuppelomäki M. (toim.) Syöpää sairastavan potilaan hoitotyö. WSOY, Porvoo, 203–224.
Internet-lähde: AORN Perioperative Data Set, www. nursing word. org/nidsec/calsslst.htm (24.4.2003).

Mahdolliset taulukot ja kuviotsijoitetaan artikkelin loppuun, jokainen omalle sivulleen. Ne numeroidaan ja otsikoidaan. Taulukon otsikko sijoitetaan yläpuolelle, kuvion otsikko alapuolelle. Otsikkotekstin tulee kertoa, mitä taulukko tai kuvio esittää. Taulukot ja kuviot numeroidaan juoksevasti ja vastaavat numerot on mainittava myös tekstiin sijoitetuissa viitteissä.

Jos kuvioita tai taulukoita lainataan muista julkaisuista, on kirjoittajan hankittava niille julkaisulupa sekä alkuperäisen artikkelin tekijältä että ne julkaisseelta lehdeltä tai kustantajalta. Julkaisulupa ja alkuperäislähde on merkittävä näkyviin. Julkaisuluvasta on hyvä lähettää kopio lehden arkistoon.

Taulukot ja kuviot vievät paljon tilaa. Usein riittää, jos niiden sisältö selitetään tekstissä.

Tekstin lähettäminen. Teksti lähetetään toimitukseen joko sähköpostin liitteenä doc-muodossa (toimitus@sairaanhoitajaliitto.fi) tai levykkeelle tallennettuna doc-muodossa (Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki).

Kirjoittaja saa artikkelistaan yhden tai kahden vertaisarvioijan palautteen, jonka perusteella tekstiä tulee vielä muokata. Toimituksessa tehdään tekstin lopullinen viimeistely kieliasun, jäsentelyn ja pituuden suhteen. Jos korjaukset ovat tavanomaista kielenhuoltoa laajempia, teksti lähetetään kirjoittajalle vielä hyväksyttäväksi.

Julkaisuoikeus. Käsikirjoituksen hyväksymisen jälkeen kirjoittajalle tai kirjoittajille lähetetään allekirjoitettavaksi julkaisusopimus, jolla julkaisuoikeudet siirtyvät Suomen sairaanhoitajaliitolle.