Elämänlaatua parantumattomasti sairaille potilaille

Pohjois-Karjalassa kehitettiin laaja-alaista, kokonaisvaltaista näkemystä parantumattomasti sairaan potilaan oireenmukaisesta, asiantuntevasta ja hyvästä hoidosta.

Hankkeessa kehitettiin uusia, innovatiivisia toimintamalleja ja hoitoverkostoja palliatiivista hoitoa tarvitsevan väestön hyvään kokonaishoitoon. Hanke toteutettiin organisaatiorajat ylittävänä dialogioppimisprosessina, näyttöön perustuvaa toimintaa (Evidence Based Practise) hyödyntämällä sekä vahvistamalla ammattikorkeakoulutuksen, tiedeyhteisöjen ja käytännön työelämän kiinteää yhteistyötä.
Hankkeessa olivat mukana Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymästä neljä vuodeosastoa, viiden kunnan (Joensuu, Lieksa, Kitee, Ilomantsi ja Heinävesi) terveyskeskusten vuodeosastoja, kotihoito/kotisairaanhoito ja palvelukeskuksia sekä kaksi yksityistä hoitokotia Joensuusta ja Kiteeltä. Potilasjärjestöistä mukana oli Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry.
Hankkeeseen saatiin asiantuntijatukea Kuopion, Helsingin ja Tampereen yliopistosairaaloista, Terhokodista, valtakunnallisilta järjestöiltä (Suomen Syöpäyhdistys, Suomen Palliatiivisen Hoidon yhdistys, Suomen Syöpäsairaanhoitajat ry) ja paikallisilta yhdistyksiltä (P-K:n Dementiayhdistys, Joensuun Parkinson yhdistys, Omaiset ja Läheiset ry) sekä eri seurakunnilta ja sairaalasielunhoidosta.
Hankkeen aikana verkostot laajentuivat myös muihin hankkeisiin. Kansainvälistä yhteistyötä ja näkyvyyttä tuli Euroopan syöpäsairaanhoitajien (EONS) ja Viron Tartossa toimivan paikallisen syöpäyhdistyksen ja yliopistosairaalan kautta. Merkittävää opettaja- ja opiskelijayhteistyötä tehtiin myös Kuopion yliopiston hoitotieteenlaitoksen kanssa.
Hanketyö toteutui suunnitellun dialogiverkostomallin pohjalta, joka koostui koordinoivasta työryhmästä ja neljästä asiantuntijatiimistä. Tiimit oli nimetty hankkeen keskeisten kehittämistavoitteiden mukaisesti Lääkehoidon, Saattohoidon, Oireenmukainen hoidon ja Hoitopolku -asiantuntijatiimeiksi. Jokaisessa asiantuntijatiimissä toimi erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja hoitokotien edustajia, sekä Hoitopolkutiimissä myös potilasjärjestön edustaja. Koordinoivaan työryhmään kuuluivat asiantuntijatiimien tiimivastaavat sekä työyhteisöjen esimiehiä hankkeessa olevista kuntien organisaatioista sekä potilas- ja omaisjäsen.

Palliatiivinen hoitotyö
tuli tunnetuksi
Hankkeen aikana palliatiivinen hoitotyö tuli tunnetuksi työyksiköissä ja hoitotyön asiantuntijuus palliatiivisessa hoidossa lisääntyi. Verkostoituminen tiiminjäsenten kesken onnistui ja hankkeen antama koulutus on pystyttiin integroimaan omaan työhön. Eri organisaatioiden välinen ja sisäinen konsultointi lääketieteen ja hoitotyön edustajien välillä tehostui. Kynnys ottaa yhteyttä työyksiköstä toiseen madaltui ja tietoa toisen yksikön osaamisalueesta pidettiin arvokkaana.
Neuvottelut palliatiivisessa hoidossa olevan potilaan hoitopaikasta potilaan, omaisen, lääkärin ja hoitajan kesken lisääntyväti ja Syöpäyhdistyksen sairaanhoitajan liittyminen mukaan palliatiivisen potilaan hoitorenkaaseen toteutui onnistuneesti. Potilaan siirtymiseen hoitoyksiköstä toiseen liittyvää tiedottamista tehostettiin ja DNR- ja saattohoitopäätöksen kirjaamiseen kiinnitettiin erityistä huomioita, ja sekin parantui. Arvokeskustelua käytiin paljon ja hoitotahtoon liittyvät asiat puhututtivat erityisesti. Hoitotahdosta tehtiin teoreettinen yhteenveto ja internet-osoitteisto hoitotahtolomakkeisiin. Muutamissa työyksiköissä otettiin uusille potilaille käyttöön hoitotahtolomake.
Saattohoidon käsitteitä ja vastuukysymyksiä selkiytettiin. Hankkeen aikana tutustuttiin kaikkiin hankkeessa mukana olleisiin työyhteisöihin ja työkierrossa oli sairaanhoitajia. Nämä lisäsivät toisen työn tuntemusta ja arvostusta, mutta myös käsitys perusterveydenhuollon asiantuntijuudesta lisääntyi. Työkiertoa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä aiotaan jatkaa myös tulevaisuudessa. Tulevaisuuden tavoitteena on myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen kivunhoidon asiantuntijaverkoston luominen.
Asiantuntijatiimeissä tuotettiin hankkeen aikana useita työohjeita palliatiiviseen hoitoon (mm. ihon hoidosta, ravitsemuksesta ja nestehoidosta, hengenahdistuksen hoidosta, pahoinvointipotilaan hoidosta, suunhoidosta, kivunhoidosta, kuntouttavasta työotteesta, psykososiaalisesta tuesta, elämän merkityksen kokemisesta, ja eksistentiaalisten sekä hengellisten tarpeiden huomioimisesta). Syöpä-, muistisairaus-, sydämenvajaatoiminta- ja maksakirroosipotilaille laadittiin myös lääkitysohjeita. Kaikki toimintaohjeet laadittiin tutkitun- ja kokemustiedon pohjalta ja ne ovat asiantuntijoiden tarkastamia ja hyväksymiä.
Hankkeen aikana testattiin ESAS- oirekyselyn käyttöä työyhteisöissä ja sen hyödyntämistä palliatiivisessa hoidossa jatketaan. Potilaan ja omaisen hiljaisiin hetkiin ja surutyön tukemiseen tuotettiin Lämpimin käsin DVD.

Hanketyön ja opetuksen
integrointi onnistui
Palliatiivisen hoidon kehittämishankkeessa oli kiinteät työelämäyhteydet ja hanketyön ja opetuksen integrointi tunnistettiin osaksi terveysalan opiskelijoiden asiantuntijuuteen kehittymistä ja ammatillista kasvua. Projektioppiminen, harjoittelujaksoilla oppiminen ja työelämälähtöiset opinnäytetyöt tarjosivat eri vaiheen opiskelijoille ja myös opettajille näköalan yhteiskunnalliseen muutokseen.
Hankkeeseen tehdyt erilaiset selvitykset, opinnäyte- ja kehittämistyöt ja pro-gradu edistivät omalta osaltaan kehittämistyötä. Ammattikorkeakoulun palliatiiviseen hoitoon liittyviä opinnäytetöitä valmistui hankkeen aikana kuusi. Opinnäytetyöt käsittelivät palliatiivista hoitoa erikoissairaanhoidon, kotihoidon, omaishoidon ja lääkehoidon näkökulmista.
 Kuopion yliopistoon tehty pro-gradu käsitteli kuolevan potilaan omaisille annettavaa tukea. Opinnäytetöiden tuloksia on voitu hyödyntää tutkimusnäyttönä kehittämistyössä ja sen ohjauksessa. Kuopion yliopiston terveystieteiden opiskelijat olivat myös tärkeä asiantuntijatuki hanketoimijoille.
Hankkeen aikana Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa järjestetyissä Palliatiivisen hoitotyön erikoistumisopinnoissa ja oppisopimusopinnoissa olleet opiskelijat ovat vieneet kehittämistyötä eteenpäin eri hoitotyön ympäristöissä. Oireenmukaista hyvää palliatiivista syöpäpotilaiden hoitotyötä on kehitetty, mutta myös muiden potilasryhmien palliatiivinen hoito on saanut lisää vahvuutta kehittämistöiden valmistuttua.
Hankkeen aikana kerätty palliatiivista hoitoa koskeva ulkomainen ja kotimainen lähde-, koulutus- ja kehittämistyössä tuotettu materiaali on tallennettu Moodle-oppimis-ja keskusteluverkkoympäristöön hanketoimijoiden hyödynnettäväksi. Palliatiivinen hoitotyö on myös otettu tulevaisuuden osaamisvaatimusten mukaisesti Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien opetusohjelmiin.
Kehittämisprosessin aikana luotiin toimiva asiantuntijaverkosto. Asiantuntijayhteistyö toimii mukana olevien asiantuntijoiden ja organisaatioiden sisäisenä ja välisenä verkostodialogina, alueellisesti ja seudullisesti, valtakunnallista – ja myös kansainvälistä asiantuntijuutta hyödyntäen. Työyhteisökäynneillä ja yhteisissä neuvotteluissa esitellyt jalkauttamisen ja jatkokehittämisen pitkäjänteiset suunnitelmat takaavat henkilöstön sitoutumisen palliatiivisen hoidon jatkokehittämiseen. Palliatiivisen hoidon arvostus ja sen lisääntyminen on tullut myönteisesti esille.
Arvostuksen edelleen vahvistaminen edellyttää jatkuvaa asiantuntijoiden välistä keskustelua ja näkyviä päätöksiä ratkaisuista, joilla voidaan kehittää palliatiivisen potilaan hyvää hoitoa ja turvallisia hoitoympäristöjä maakunnan alueelle. Palliatiivisen hoidon osaamiskeskittymän muodostuminen alueelle lisäisi tulevaisuudessa alan erikoisosaamista ja vahvistaisi arvostusta.


Henna Myller
projektipäällikkö, lehtori,
terveydenhuollon maisteri
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
henna.myller@pkamk.fi

 


***

Palliatiivisen hoidon kehittämishanke
1.8.2005–29.2.2008 Pohjois-Karjalassa
n Hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja rahoituksesta vastasivat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Itä-Suomen lääninhallitus sekä hankkeeseen osallistuvat Pohjois-Karjalan kunnat ja kuntayhtymä sekä maakunnan kaksi yksityistä hoitokotia.
Hankkeen lähtökohdat perustuivat Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä kansalliseen tavoite- ja toimintaohjelmaan vuosille 2004–2007.
Hankkeessa kehitettiin mm. syöpäpotilaiden, muistisairauksia sairastavan potilaan, maksasairauksia sairastavan, sydän- ja verisuonisairauksia sekä keuhkosairauksia sairastavan potilaan palliatiivista hoitoa.
Hankkeen tarkoituksena oli kehittää parantumattomasti sairaan ja pitkäaikaissairaan potilaan hyvää oireenmukaista, inhimillistä ja taloudellista kokonaishoitoa vahvistamalla työyhteisöjen moniammatillista osaamista. Hankkeen tavoitteet etenivät prosessinomaisesti ja olivat seuraavat:
1. Työyhteisöjen palliatiivisen hoidon osaamisen vahvistuminen luomalla moniammatillisia asiantuntijaverkostoja.
2. Rakenteiden kehittyminen ja moniammatillisten asiantuntijaverkostojen vahvistuminen.
3. Palliatiivisen hoidon merkityksen vahvistuminen ja vaikuttavuuden arvioinnin seurannan kehittyminen.


Kirjoittaja: Henna Myller

« Takaisin