Joka viidettä työntekijää kiusataan jossakin työuransa vaiheessa. Kiusaaja ei kuitenkaan tee temppujaan aina tahallaan. Ihminen on varsin sokea omalle käyttäytymiselleen, sillä monet tekosemme kumpuavat tiedostamattomasta. Tämä ei kuitenkaan ole mikään puolustus, vaan jokainen vastaa omasta käyttäytymisestään.

Kiusaamisen taustalla on henkinen tarve töniä muita ihmisiä kauemmaksi. Kiusaaja kokee oman asemansa uhatuksi ja kiusaaminen on reaktio itsensä puolustamiseksi. Kiusaamisen taustalla on usein oma riittämättömyyden tunne, joka synnyttää kateutta. Kateus syntyy siitä, että ihminen vertaa itseään muihin ja verratessaan huomaa omat puutteensa.

Taustalla kateutta

Kateus on keino ylläpitää itsetuntoa ja suojautua huonommuuden ja arvottomuuden tunteilta. Kun ihminen kokee kutistuvansa, hän alkaa tavalla tai toisella painaa alas kateutensa kohdetta. Tämä koetaan kiusaamisena. Kiusattua yritetään mitätöidä ja käyttäytyä ikään kuin hän ei olisi ollenkaan paikalla. Kiusatun puheen päälle puhutaan tai hänet keskeytetään jatkuvasti. Hänestä voidaan juoruta, vaikka hän itse on paikalla.

Kiusattua kohtaan voidaan osoittaa myös korostettua huomiota. Kiusaaja esittää asiansa huutamalla tai hän arvostelee jatkuvasti kiusattua ja tämän työskentelyä. Kiusatulle voidaan keksiä haukkumanimiä ja hänen mainettaan mustataan. Hänestä liikkeelle pantavat jutut voivat sinänsä olla totta, mutta hänestä kerrotaan vain kielteiset asiat. Samalla kaikkea hänen tekemäänsä tulkitaan negatiivisessa valossa.

Tyypillistä on, että kiusattu suljetaan työyhteisön ulkopuolelle. Kiusatulle ”unohdetaan” kertoa tärkeät asiat. Häntä ei kutsuta yhteisiin rientoihin tai suunnittelemaan erilaisia hankkeita. Vähitellen kiusattua aletaan yleisesti pitää hankalana ja hänen koetaan itse aiheuttavan sen, ettei kukaan pidä hänestä. Kiusattu nähdään syyllisenä kaikkiin työyhteisön ongelmiin.

 Esimies kiusaajana

Kiusaaminen ei ole vain työntekijätason pulma, vaan joka toisessa kiusaamistapauksessa kiusaajana on esimies. Esimies hyödyntää kiusaamisessaan työnjohto-oikeuttaan ja järjestelee kiusatun tehtäviä uudestaan. Kiusatulta voidaan ottaa kaikki mielenkiintoiset tehtävät pois ja antaa tilalle hänen osaamiseensa nähden liian yksinkertaisia töitä. Työt voivat olla siveellisyyttä loukkaavia tai vaarantaa työntekijän turvallisuutta. Kiusatulle voidaan myös antaa liian vaikeita tehtäviä samalla, kun tehtävien edellyttämä perehdytys sivuutetaan.

Toisaalta kiusaava esimies voi jatkuvasti vähentää työtehtäviä niin, ettei kiusattu enää tiedä, miten hän aikansa käyttää. Tämä on johtanut työsuhteiden purkamiseen, kun on voitu osoittaa, ettei kiusattua enää tarvita. Kiusatulle voidaan myös työntää niin paljon tehtävää, ettei hänellä ole mitään mahdollisuuksia selviytyä niistä. Ammattitaidottomuuteen vetoamalla hänet siirretään yksinkertaisempiin tehtäviin.

Esimies asettaa kiusattunsa eriarvoiseen asemaan muihin työntekijöihinsä nähden. Kiusatulle lankeavat ikävät työvuorot, hän on kaikki juhlapyhät töissä ja saa pitää lomansa silloin, kun kukaan muu ei sitä satu haluamaan. Ääritapauksissa kiusatun ei ole annettu pitää kaikkia hänelle kuuluvia lomapäiviä tai palkaneriä on jätetty maksamatta.

Kiusaavalla esimiehellä on asemansa ansiosta hyvät mahdollisuudet saada koko osasto kääntymään kiusattua vastaan. Ihmiset luottavat esimieheensä ja omaksuvat herkästi esimiehen näkemyksiä. Ainakin alaisten halu suojella itseään toimii hyvänä moottorina sille, että esimies saa koko osaston omaksumaan edustamansa näkökulman. 

 Narsismi kiusaamisen aiheuttajana

 Äärimmillään kiusaamisen taustalta löytyy narsistinen persoona. Narsisti uskoo olevansa täydellinen, kaiken osaava ja kaikessa muita parempi. Hän ei siedä minkäänlaista itseensä kohdistuvaa arvostelua, vaan kostaa heti häntä jollakin tavoin arvostelevalle. Narsisteja on paljon myös esimiehinä, sillä narsistisuus ei ole älylliseen suoriutumiseen liittyvä ongelma. Usein narsistiset persoonat jopa pyrkivät esimiestehtäviin, sillä se takaa heille enemmän valtaa.

Voidakseen kokea olevansa muita parempi, narsistinen esimies suosii keskinkertaisia alaisia. Narsisti korostaa jatkuvasti omia suorituksiaan ja saavutuksiaan. Hän tarvitsee ympärilleen suuren hovin ja rankaisee kaikkia, jotka eivät hänen ”suuruuttaan” ymmärrä. Narsisti ei koe mitään tunnontuskia kiusatessaan, sillä hän ei kykene asettumaan toisen asemaan.

Narsisti ei siedä sitä, että toinen saa kiitosta tai huomiota. Toisen onnistumiset hän mitätöi ja pyrkii jollakin tavalla nolaamaan sellaiset, jotka keksivät asioita, joita hän ei itse ole keksinyt. Yhteisistä toimista narsisti korjaa kiitokset ja jättää kertomatta muiden osuuden saavutuksiin. Vastuun epäonnistumisistaan hän vierittää muille.

 Kiusaajia ollut aina

Muita ihmisiä narsisti käyttää välineinä pönkittääkseen omaa arvoaan ja saavuttaakseen haluamansa. Esimiestehtävissä toimiessaan hän hyödyntää mahdollisuuttaan määrätä muiden tekemisiä. Esimies käyttää häikäilemättä asemaansa hyväksi saavuttaakseen mainetta ja rakentaessaan omaa uraansa. Jos organisaatiossa on tarvetta säästää, hän vie omalla osastollaan tämän äärimmilleen, karsii henkilökuntaa ja työvälineitä niin, että työn tekemisen edellytykset alkavat jo vaarantua.

Kiusaajia on aina ollut työyhteisöissä ja tulee aina olemaan. Kiusaajalle voi huomauttaa hänen käyttäytymisestään. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on puututtava kiusaamiseen heti siitä tiedon saatuaan. Viime kädessä keinoksi kiusaajaa vastaan jää työpaikan vaihto tai asian jättäminen omaan arvoonsa. Helppoa se ei ole, mutta mahdollista, kun uskoo parempaan huomiseen.